Kesäyön valo on erityistä. On pimeää ollakseen päivä, mutta valoisaa ollakseen yö. Kuulostaapa runolliselta. Pitää myös muistaa käydä nukkumaan ennen kuin tulee liian valoisaa eli siinä ennen kolmea. Muuten voi olla vaikeaa nukahtaa, ainakin jos ei omista verhoja, jotka saa ikkunan eteen. Toisaalta kesällä yhden yön valvominen ei tunnu yhtä raskaalta kuin talvella. Ehkä ei vain tarvitse unta yhtä paljon kesällä kuin talvella, jolloin tuntuu välillä, että olisi hyvä käydä talviunille. Mutta nyt ei jaksa välittää talvesta, eikä vissiin kielioppisäännöistäkään. Yleensä kyllä yritän, mutta nyt ei jaksa, vaikka tiedän sen olevan väärin monien mielestä ja myös väärin tekstiä kohtaan.
Seuraavaksi ajattelin kertoa tähänastisesta kesälomasta, vaikka siinä ei olekaan mitään erityistä kerrottavaa. Kakkua tulee tänä kesänä kuitenkin syötyä ennätysmäärä, eli kyllä tämä loma tästä iloksi muuttuu vielä. Kahdet vähän isommat ja yhdet vähän pienemmät juhlat ovat nimittäin tässä alkukesästä parin viikon välein. Eli jos ei muuta, niin ainakaan juhlavaatteet ei pölyty kaapissa. Huomenna ajattelin myös tehdä jotain, suunnittelin lähteväni pyöräilemään. En tiedä vielä minne, mutta spontaanisti tehdyt päätökset ovat joskus niitä parhaita, vaikka eivät aina toteutuskelpoisia. Pitänee ottaa eväät mukaan, jotta selviää. Kunto kun ei ole vielä tässä vaiheessa kesää sieltä parhaasta päästä. Mutta kuten aiemmin jo sanoin: Kyllä tämä tästä iloksi muuttuu. Onneksi on kuitenkin kesätyöt, jotka alkaa heinäkuussa. On edes jotain järkevää tekemistä. Uskokaa tai älkää, blogin kirjoittaminen keskellä yötä ei ehkä ole kaikkein järkevintä, mutta ainakin kivaa.
Hyvää kesänjatkoa kaikille!
Lopuksi vielä kappale, johon on saatu mielestäni hyvin tallennettua kesäyön tunnelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti