Levykatsaus osa 2 "Ehjä"

Moi,
Kuten viimekertaisessa kirjoituksessani sanoin, elämäni on ollut hieman kiireistä tässä viimeaikoina. On ollut tehtäviä ja esseitä ym, mutta nyt löytyi sopiva hetki harhautua ulos koulumaailmasta ja jatkaa siitä, mihin viimeksi jäin.
Aion siis kirjoittaa Apulannan "Ehjä" levystä. Kyseinen levy on julkaistu vuonna 1996, vuotta aiemmin kuin olen syntynyt. Levy on edeltäjäänsä paljon parempi kokonaisuus, ehjä, nimensä mukaan. Ehjä myös kuulostaa Apulannalta, toisin kuin edeltäjänsä, joten voidaan sanoa levyn onnistuneen paremmin. Tältä levyltä löytyy varmasti myös muille kuin Apulanta-faneille tuttua materiaalia, nimittäin kappale "Mitä kuuluu". Kaikki ovat sen varmasti jossain vaiheessa kuulleet, ainakin uskon niin.
        Omasta mielestäni parhaat palat levyltä ovat kappaleet "Minä olen voittaja" ja "Pvc-unelmia". Jälkimmäistä olen kuunnellut enemmän, sillä kappaleessa on jotakin, mikä vetoaa minuun. Huonointa kappaletta on hankala sanoa, sillä muut kappaleet muodostavat tasaisen kokonaisuuden. Voi sitten miettiä, onko se hyvä vai huono asia. Kuunnelkaa, jos haluatte ja päättäkää itse. Selvää on se, että bändi on kehittynyt ensimmäisestä levystä toiseen huomattavasti ja se on pelkästään hyvä asia.

Haluan vielä loppuun kertoa, että kirjoittaessani tätä tekstiä huusin seuraavat sanat: "Mikä ihme nyt on taas ongelmana", "mikä ihme kaikkia vaivaa" ja "muuttaisin pois, jos se olis mahdollista". Että sellaista tällä kertaa. Ja edelleenkään, kukaan ei kertonut mikä se "ongelma" lopulta oli, sillä sain vastaukseksi ainoastaan sanan: "mikäköhän". Mutta kaikesta huolimatta haluan toivottaa hyvää viikonloppua kaikille. Toivottavasti tämä tästä iloksi muuttuu ja selviää tuo mystinen riidan aihe.

"Tervetuloa mun maailmaan" Apulanta-levykatsaus osa 1

Moi!
Ajattelin nyt kirjoittaa hiukan minulle kertyneistä Apulannan levyistä, sillä kyseisen bändin musiikki sattuu olemaan lähellä omaa sydäntäni. En sitten tiedä, kuinka montaa muuta asia kiinnostaa.

Helvetin hyvä kuva

Ensimmäinen levy vie vuoteen -95. Kysessä on "Attack of the A.L people", joka on Apulannan ensimmäinen pitkäsoitto. Singlejä bändiltä on ilmestynyt kyllä jo ennen vuotta 1995.                            Tyylillisesti levy poikkeaa muusta tuotannosta, eikä välttämättä hyvällä tavalla. En itse pidä kyseisestä levystä kahta kappaletta lukuun ottamatta. Kyseessä ovat kappaleet "Päivästä toiseen" ja "Ilona".
Levy kuullostaa liikaa pop-musiikilta, mikä ei tunnu oikein sopivan Apulannan tyyliin. Lisäksi tuntuu, että muussa Apulannan musiikissa oleva asenne on kadonnut tältä levyltä jonnekin. Tai ehkä sitä ei ole ikinä ollutkaan. On tällä levyllä tietysti ainakin yksi juttu joka sopii bändin tapoihin ja se on asioiden tekeminen poikkeavalla tavalla. Enkä nyt viittaa tällä erilaiseen musiikkityyliin. Levyllä on 13kappaletta, jotka on jaettu ikään kuin A ja B-puoliksi. Levystä on siis haluttu tehdä perinteisen vinyylisinglejulkaisun näköinen, mikä ei ole tavallista. Kohtaan, jossa a-puoli vaihtuu b-puoleksi, on jopa jätetty tauko. Tämä siis siksi, että välittyisi kuva vinyylilevyn kuuntelemisesta. Nykyisinhän levyä ei tarvitse enää käännellä, vaan kaikki musiikki löytyy yhdeltä puolelta. :D Täytyykö nykyisin selittää käsite "vinyylilevy"? Jos joku ei tiedä, katsokoon googlesta.

Kirjoittelen seuraavasta levystä, kun taas kiireelliseltä elämältäni ehdin. Tai siis kun saan laiskuuden kuolemaan. Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja onnea ensi viikolle!